“Kukka ja lintu ovat ilon opettajia”. Nämä Søren Kierkegaardin sanat tuovat minulle väistämättä mieleen kesän. Meille suomalaisille kesä on juhlaa. Muistan joskus seuranneeni eräiden Amerikasta ja Kauko-Idästä kotoisin olleiden tuttujeni välistä keskustelua suomalaisten suhteesta kesään. He olivat ihmeissään ja huvittuneita: “Ne tulevat ihan hulluiksi kesällä”, he naureskelivat. Niin, se on totta. Kesä on meille juhlaa.
Jenni Haukion pohdinta kesästä on osuva: “Kesä ei ole meille pelkkä vuodenaika, se on jotain syvempää, lähes pyhää. Se on kuin elämää toisessa maailmassa, toisin ominaisuuksin.” Todellakin, lähes pyhää… Ajatellaanpa vaikka kansalliskirjailijoitamme tai -taiteilijoitamme, kuinka he ovat kuvanneet suomalaista kesämaisemaa. Mieleen nousevat vaikkapa Eero Järnefeltin Koli-maisemat, joita tänä kesänä voi ihailla Ateneumissa.
Kesä on meille erityisen tärkeä pitkän ja pimeän talven tähden. Vuodenaikojen vaihtelu Suomessa on tuntuvaa, ja kesä on niin erilaista. Sitten se on vielä niin onnettoman lyhyt. Usein ajattelen, että minulle riittäisi hyvin kahden kuukauden mittainen talvi. Kesä menee nopeasti, ja vielä nopeammin, jos sitä alkaa ajatella. Keskityn ja nautin siitä vaiheesta, mikä kulloinkin on menossa: sinivuokoista, tuomenkukista, kieloista, syreeneistä, juhannusruusuista, mansikoista…
Sairastuin viime viikolla koronaan. Toipuessani siitä lepäsin paljon kotini terassin sohvalla ja ihailin ympäröivää luontoa. Siinä makoillessani tuli mieleeni, että tämä on “kesäterapiaa”. Meillä on mahdollisuus siihen muutamien kuukausien ajan joka vuosi. Se auttaa palautumaan ja heittämään harteilta menneen talven painolastit sekä lataamaan voimia taas uuteen syksy- ja talvikoitokseen. Tai se voi olla meille itse kullekin hoitoa mihin vaan. Kesäterapia on väkevää ja voimallista, suorastaan kiihkeää. Itse asiassa koin jopa, että alkuun kun olin vielä heikko koronan jäljiltä, en jaksanut ottaa sitä kiihkeyttä vastaan ihan koko ajan. Väliin oli poikettava terassin sohvalta sisälle olohuoneen sohvalle. Sitten taas takaisin raittiiseen ilmaan kokemaan tuulen tuiverrusta, ahkeraliisojen ja neilikoiden loistoa, sateen ropinaa terassin kattoa vasten, aurinkoa ja pilvilampaita, naapurin tuulikelloa, jopa jossain määrin lintujen laulua, vaikka ne pääasiassa vaimenevatkin juhannuksen jälkeen. Niin, ja mikä upeaa: ei ole olemassa koulutettuja kesäterapeutteja, joille joutuisi keventämään rahapussiaan. Tämä ihana kesä, joka joka vuosi tulee luoksemme, tarjoaa hoitonsa ja terapiansa ihan ilmaiseksi!
Marikan ja minun kirjoitusretriitti Pälkäneellä Puistolassa alkaa kolmen viikon kuluttua 1.- 3. elokuuta. Sekin on yksi mahdollisuus kokea luonnon keskellä kesän hoitavaa vaikutusta, jos nyt ei ilmaiseksi, mutta teemanamme on sielläkin kesä. Tarjolla on siis kirjoittamista teemaan liittyen eteeristen öljyjen tukemana. Lisäksi tarjoamme majoituksen ja ruoat. Sauna lämpiää ja sään salliessa voimme käydä uimassa Kyynäröjärvessä 5 kilometrin päässä.
Lisätietoja täältä:
https://kirjoituskammari.fi/palvelut/
Olet lämpimästi tervetullut!